Kielimallista ratkaisukykyyn, ihmisen äly vs tekoäly
Miten tekoälyä pitäisi rakentaa, jotta sen kyvykkyys ylettää tulevaisuudessa vaikeampiin ja hyödyllisempiin asioihin, kuten päätöksenteon tueksi? Tämä kirjoitus pohjautuu vertaisarvioituun artikkeliin How Could Future AI Help Tackle Global Complex Problems.
Ihmisen äly mallina?
Kehittääkseen tekoälyä pitää ensin ymmärtää miten ihmisten äly toimii ja miten rakennetaan kykyä tehdä hyviä päätöksiä.
Ajattelemme yleisesti, että ihmisten äly on hyvinkin laaja-alaista ja perustamme arvion kykyymme oppia. Mutta pitäisikö nähdä, että aivomme ovat kuitenkin vain oman evoluutiohistoriamme tuotos? Olisiko mahdollista, että vielä tehokkaampia malleja voisi olla olemassa?
Kuinka pitkälle tekoälyä kannattaa kehittää ihmisen älyn pohjalta, jos emme halua toistaa ihmisen älyn rajoituksia? Haluaisimmeko mieluummin täydentää ihmisen kykyjä?
Ihminen halutaan kuitenkin pitää kuskin penkillä niin ratkaistavan asian määrittelyvaiheessa, kuin syntyneiden ratkaisuehdotusten validoimisessa ja edelleen syntyneiden päätösten jälkiarvioinnissa. Ja kuitenkin kyvykkyyttä tulee saada prosessiin ihmisen kognitiivisia kykyjä nopeammin ja tehokkaammin, joten reaaliaikainen vuorovaikutusyhteys ulkomaailmaan pitää olla auki.
Tekoäly on järjestelmä, joka yhdistää ihmisen, koneen ja ulkomaailman
Artikkeli hahmottaa tulevaisuuden tekoälyn järjestelmäksi, jossa on oltava kolme toiminnallista aluetta.
Rajapinta ihmiseen: Järjestelmässä on oltava käyttöliittymä ihmispäättäjän ja tekoälyn ytimen välillä.
Tekoälyn ydin: Sen on kyettävä luomaan ja reaaliaikaisesti kehittämään ratkaisumalleja ja lisäksi mallintamaan ihmisiä ja heidän päätöksentekoaan, jotta se voi oppia vuorovaikuttamaan heidän kanssaan tehokkaasti.
Ulkomaailman yhteys: Järjestelmän on voitava kasvattaa kyvykkyyttään vuorovaikutuksessa ulkomaailman kanssa.
Haaste ei ole pieni, ja ratkaistavaa on paljon, kuten luottamuksen, läpinäkyvyyden ja eettisyyden osalta. Ihmispäätöksentekijän on voitava luottaa, että järjestelmä esittää tarkkaa ja kattavaa tietoa ja tekee arvioita avoimien ja sovittujen tavoitteiden, arvojen ja periaatteiston pohjalta.
Tekoälyjärjestelmä tulisi rakentaa ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen päälle ja sen pitäisi tunnistaa ihmisen ajattelun tunnistetut heikkoudet ja pystyä tukemaan päätöksentekokykyä ja korjaamaan ihmisten rajoituksia ja puutteita, esimerkiksi tiedostamattomia ennakkoluuloja ja päättelyvinoumia. Lisäksi se voisi auttaa ihmistä sietämään ja vähentämään erittäin kompleksisten asioiden käsittelyyn liittyvää epävarmuuden ahdistusta.
Samalla sen on kyettävä itsenäisesti mutta luotettavasti toimimaan vuorovaikutuksessa ulkomaailman kanssa, toimien ihmispäätöksentekijän edustajana. Vain tämä tuo riittävästi mittakaavaa ja nopeutta monimutkaisten ongelmien käsittelyyn.
Riskien pelkoa vai toiveikkuutta?
Jos tekoäly pystyy jo nyt todistetusti vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin ja mieltymyksiin esimerkiksi äänestäjien manipuloinnissa, pystyy se myös tunnistamaan ja estämään tätä. Ja voisiko se myös mallintaa eri laitoja edustavia ihmispäättäjiä ja luoda malleja, joilla vuorovaikutuksen kautta yhteiset päätökset tulevat mahdollisiksi? Voisiko se tuoda ihmisten päätöksentekoon myös pitkäjänteisyyttä, ennakoimalla pidemmän aikavälin ja laajempia seurauksia?
Ehkä tulevaisuus ei olekaan ihmisen äly vs tekoäly, vaan ihmisen äly + tekoäly.
Lue koko artikkeli: Anne-Marie Grisogono: How Could Future AI Help Tackle Global Complex Problems. Julkaisu: Frontiers in Robotics and AI
Tutustu tämän päivän tekoälyn hyötyihin: Vetonaulan ajankohtaiset tekoälyjutut
