Mistä toimiva malli yrityksen digitalisointiin? 80-luvulta.

Muutos suomalaisten yritysten tietotekniikan malleissa aukeaa Juhani Strömbergin digitaalinen Suomi sarjan julkaisusta ”Ulkoistukset vahvistivat perustaa digitalisaatiolle”. Tekniikan tohtori Strömberg kuvaa 30 vuoden Tieto Oyj uransa kautta kuinka IT-ulkoistukset ovat olleet keskeinen moottori IT:n liiketoimintalähtöiseen kehittämiseen ja nykyisenlaiseen digitaalitalouteen. Tiedon tie on vääjäämätön osa suomalaista ulkoistuskehitystä ja tarjoaa näin erinomaisen näkymän suomalaisten yritysten IT:n historiaan.

Isot edellä ulkoistuksissa ja hyödyissä

Strömbergin historiikin mukaan isot ovat todellakin menneet edellä. Suurissa yrityksissä jo 80-, ja varsinkin 90-luvulla on ulkoistuskehityksen kautta saatu budjettia ja johdon kapasiteettia vapautumaan yritystoiminnan kehittämiseen. Osa paukuista on käytetty sähköisen liiketoiminnan kehitykseen. Siellä on ollut siemen digitalisaatiolle.

Irti kustannuspelosta, Suomi 100+

Strömberg kirjoittaa että ”vielä 1990-luvun lopulla keskustelun kohteena ollut IT:n tuottavuusparadoksi on muuttunut irrelevantiksi”. Paradoksi oli, että yritykset panostivat huikeita rahasummia tietotekniikkaan ilman, että panostukset näkyivät millään tavoin makrotason tuottavuusvaikutuksina. Voisi esittää kysymyksen painaako tuo jo aikaa sitten ohitettu paradoksi yhä päätöksenteossa Suomessa? Lisäksi tietenkin tarinat epäonnistuneista ulkoistuksista, joita toki on myös ollut, elävät kauan.
Suomi 100 vuotta on klikattu enemmän epäonnistumisia. Olisikohan Suomi 100+ menestystarinoiden aikaa?

Pienemmissä yrityksissä pelot ovat hidastaneet ulkoistusten alkutaipaletta, suurissa yrityksissä ulkoistuksia on kuitenkin samaa taustaa vasten lähdetty tekemään. Ymmärrys IT:n mahdollisuuksista ja kyky nähdä ja ohjata IT:n kustannusrakennetta eivät ole olleet samalla tasolla suurissa ja pienissä yrityksissä.

Miksi digiSuomi ei etene nopemmin?

Pk vetoinen Suomi on jäänyt esim. Googlen suomen maajohtajan mukaan pahasti jälkeen kilpailijoistaan digitalisaatiossa.

”Mittauksen keskeisten tulosten mukaan Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa aivan kärkeen digitalisaation edellytyksissä ja jää melko kauas kärjestä digiratkaisujen
hyödyntämisessä. Tulokset lisäsivät huolta siitä, että Suomen asema oli muuttumassa digitaalisen infrastruktuurin rakentamisvaiheen edelläkävijästä tärkeämmän hyödyntämisvaiheen perässätulijaksi.” Näin tulkitsevat digikehitystä mittaavaa Digibarometriä Matti Lehti, mm. Tiedon pitkäaikainen toimitusjohtaja ja Matti Rossi,
tietojärjestelmätieteen professori Aalto-yliopistosta.

Omana markkinanäkemyksenä voi sanoa että pk-yritysten suhtautuminen ulkoistuksiin on yhä 2010 luvulla ollut osin epäilevä, ja epäilyksen kohteena on yhä myös kustannukset. Yleiset kustannuspaineet ovat kovat ja oikeat painotukset jäävät tekemättä, jos IT:tä käsitellään kustannuskokonaisuutena. Edelleen omana tulkintana Tiedon tarinan opetus on että rutiinitehtävien hoitaminen ja niiden mikromanagerointi kannattaa ulkoistaa. Säästyvällä rahalla ja johtamisen kapasiteetilla voidaan parantaa digitoimintaa yrityksen liiketoimintatasolla.

Pilvi -terminologia ja kustannusten avoimuuden aikakausi avaa tietä

Alalla keksitään muutaman vuoden välein uudet termit vanhoille ideoille, mutta pilvi -terminologian eduksi on laskettava sen visuaalisuus ja epäteknisyys. Pilvimalli on avannut silmiä tehokkaasti, laajalti on huomattu että kaikkia IT:n osia ei kannata tuottaa jokaisen omassa poterossaan.
Myös kustannuspelot hälvenevät, osittain palvelujen murroksen kautta. Piilotetut kustannukset ja ”3 miljoonaa, 3 vuotta” kustannusarviot ovat jäämässä taakse. IT-palvelut ovat trendinä nyt tilausmallisia, joissa käyttöönotto on kevyt ja kustannus maksetaan kuukausihintana.

Digi-pk tulee?

Suomalaisen historiikin rinnalle kun nostaa tämän päivän tilanteen ja vielä globaalien tutkimusyhtiöiden arviot tulevista, digitalisaatio ja as-a-service keskeisistä näkymistä, voisi ennustaa että pk-sektori on lähdössä liikkeelle. Voisikohan seuraukset olla mitattavissa jopa kansantalouden tasolla?

Artikkelin on kirjoittanut IT-palvelutalo Vetonaulan toimitusjohtaja Tomi Lehto

Strömbergin koko artikkelin voit lukea suomidigi.fi sivustolta tästä.